Energia-asiantuntija Samuli Järvinen viihtyy erityisesti kohteissa, joissa kaikkea ei ole vielä valmiiksi optimoitu. Kun vastaan tulee vanhempaa tekniikkaa, monimutkaisia järjestelmiä ja mahdollisuus löytää asiakkaalle merkittäviä energiansäästöjä, työ muuttuu erityisen kiinnostavaksi.
Samuli Järvisen työpäivät DB Partnersin energiajohtamisen tiimissä jakautuvat kentän ja tietokoneen ääressä tehtävän asiantuntijatyön välillä. Työpöydälle tulee energiaselvityksiä, energiakatselmuksia ja energiatehokkuusprojekteja sekä muun muassa energiatodistuksiin ja energiajohtamiseen liittyviä tehtäviä.
Vaikka suuri osa työstä tehdään tietokoneella, Samuli nostaa nopeasti esiin työnsä yhden mieluisimmista puolista: kenttätyön.
Erityisen kiinnostavia ovat hieman vanhemmat kiinteistöt, joissa tekniikka ei välttämättä edusta aivan uusinta uutta. Niissä riittää tutkittavaa – ja usein myös mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta.
– Kun tietää jo kohteeseen mennessä, että siellä voi olla hyviä kehitysaihioita ja parantamismahdollisuuksia, se tekee työstä mielenkiintoista. Mitä isompaa hyötyä asiakkaalle ja ympäristölle saa, sitä paremmaltahan se itsestäkin tuntuu, Samuli kuvailee.
Ensin selvitetään, mitä kiinteistössä oikeasti tapahtuu
Energiakatselmuksessa tai -selvityksessä työ alkaa usein paikan päältä. Samuli käy läpi kiinteistön taloteknisiä järjestelmiä: mitä järjestelmiä kohteessa on, miten niiden pitäisi toimia ja toimivatko ne käytännössä niin kuin on tarkoitettu.
Samalla tarkastellaan energiankulutukseen vaikuttavia rakenteita ja tehdään tarpeen mukaan mittauksia esimerkiksi lämpötiloista ja vesivirroista. Kentällä syntyvät havainnot yhdistetään myöhemmin kiinteistön suunnitelmiin, asiakirjoihin ja kulutustietoihin.
Tavoitteena ei ole kuitenkaan tuottaa vain raporttia siitä, mitä kiinteistössä havaittiin.
Oleellisinta on löytää vastauksia kysymyksiin: mihin energia kiinteistössä kuluu? Missä sitä voitaisiin käyttää fiksummin? Ja mitkä parannukset olisivat myös taloudellisesti järkeviä?
Ratkaisu voi löytyä esimerkiksi rakennusautomaatiosta, järjestelmien toiminnan optimoinnista tai uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Mahdollisille toimenpiteille tehdään myös kannattavuuslaskelmat, jotta asiakas pystyy arvioimaan, mitä kannattaa toteuttaa.
Haastava kohde saa asiantuntijan innostumaan
Samulin työ vie erilaisiin kiinteistöihin ympäri Suomea. Vastaan tulee niin asuin- ja vuokratalokiinteistöjä, liike- ja toimitiloja, logistiikkakiinteistöjä ja teollisuuskohteita kuin kaupunkien kouluja ja päiväkotejakin.
Juuri vaihtelu on yksi työn kiinnostavista puolista.
– Jos vastaan tulee haastavampia järjestelmiä tai monimutkaisempi rakennus, kyllä se vähän kutkuttaa. Siinä joutuu itsekin pohtimaan asiaa useampaan otteeseen ja oppii tässäkin vaiheessa vielä uutta kiinteistöistä, Samuli kertoo.
Taustaa ongelmanratkaisuun löytyy kahden insinööritutkinnon verran. Samuli on opiskellut ensin konetekniikkaa pääaineenaan energiatekniikka ja sen jälkeen talotekniikkaa LVI-tekniikkaan painottuen. Monipuolisesta osaamisesta on hyötyä, kun kiinteistöä täytyy tarkastella kokonaisuutena eikä vain yhden järjestelmän näkökulmasta.
Työkaveritkin tietävät, kenen puoleen kääntyä, kun vastaan tulee kinkkisempi kysymys. Samulin puhelin soi erityisesti rakennusautomaatioon, ilmanvaihdon toimintaan ja energiatodistusten E-lukuselvityksiin liittyvissä kysymyksissä.
Katselmuksen arvo näkyy siinä, mitä sen jälkeen tapahtuu
Energiakatselmus voi näyttäytyä ulospäin raporttina tai joskus jopa pakollisena velvoitteena. Samuli katsoo asiaa käytännön kautta.
Useimmista kiinteistöistä löytyy parannettavaa. Katselmuksen todellinen hyöty syntyy silloin, kun havainnot johtavat suunnitteluun, energiaremontteihin tai muihin konkreettisiin toimenpiteisiin – ja lopulta pienempään energiankulutukseen, kustannuksiin ja päästöihin.
Joskus lopputulos voi olla myös se, ettei järkevästi toteutettavia parannuksia juuri löydy. Sekään ei tee työstä turhaa: asiakkaalle muodostuu samalla huomattavasti parempi käsitys siitä, mihin energia ja kustannukset kiinteistössä kohdistuvat ja missä kunnossa järjestelmät ovat.
Ehkä juuri tässä kiteytyy hyvin myös Samulin tapa suhtautua työhönsä. Kiinteistöä ei katsota vain siksi, että siitä voidaan kirjoittaa raportti. Kiinnostavinta on selvittää, mitä siellä voisi tehdä paremmin – ja kuinka paljon siitä olisi asiakkaalle ja ympäristölle hyötyä.
